Hei, minä olen Albiino Malibu ja nuo kaksi ovat Pinkit Kaksoset. Vielä pari tuntia sitten lojuimme kaikessa rauhassa Sittarin alelaarissa, jonne joku kesäharjoittelija meidät alkuviikosta laittoi. Voi, emme me siellä keskenämme olleet vaan oli mukana muitakin. Loikoilimme siellä ja katselimme ympärillemme, olo oli hiukan avuton, sillä aikaisemmin olimme ihan oikeassa hyllyssä monien muiden lankojen kanssa. Emme oikein ymmärtäneet mitä vikaa meissä oli, kun meidät alekoriin oli tungettu. Sellainen aina hiukan syö langan itsetuntoa.
No mutta kuitenkin. Lojuimme siis siellä alelaarissa ja Pinkit Kaksoset huutelivat ohikulkijoille kaikenlaista, toisinaan jopa hävyttömyyksiä. Sitten eräs naisihminen pysähtyi korimme kohdalle ja alkoi raivokkaasti penkoa meitä, menimme ylös ja alas, sikin ja sokin. Kuulin, kuinka hän mutisi itsekseen: "Toissapäivänä täällä vielä oli sitä valkoista Samosta… joko sen on joku ostanut…"
Hah! Viimeinen Valkoinen Samos lähti jo aikaa sitten, mutta en minä sitä tuolle naiselle viitsinyt kertoa. Lopulta hän rauhoittui ja alkoi hypistellä muita lankoja. Ja lopulta, kun jo luulin ettei hän koskaan huomaa minua, hän kaivoi minut esiin! Pinkit Kaksoset tulivat myös hänen mukaansa, vaikka ne olisi minun puolestani voinut jättää kauppaan, sen verran räävittömästi ne aikaisemmin käyttäytyivät.
Nyt olemme kolmestaan pienessä muovipussissa ja odotamme uuteen kotiin pääsyä. Uuden Omistajamme silmissä palaa hiukan epäilyttävä liekki ja hän on tuherrellut paperille kaikenlaisia topinkuvatuksia. Hän on nähtävästi päättänyt ryhtyä sooloilemaan ja luoda meistä topin ihan omasta päästään. En mitenkään haluaisi epäillä hänen taitojaan, mutta saa nähdä mitähän siitäkin tulee… Mieluummin minä ryhtyisin joksikin valmiin kaavan mukaan tehdyksi, mutta Omistaja tuskin muuttaa mieltään. Eniten odotan sitä, että pääsen tutustumaan 4,5 millin pyöröpuikkoon, jolla Omistaja aikoo meitä neuloa. Voi, siitä tulee jännittävää!
Hi you, my name is Albino Malibu and those two are Pink Twins. Few hours ago we were lying at leisure in superstores' discount basket where some summer trainee put us some days ago. Oh, we weren't there alone, there were plenty of others too. We lolled there and watched around feeling a bit helpless because we used to be in a real shelf with several other yarns. We didn't quite understand what was wrong with us and why we had ended up to discount basket. That is a thing that erodes yarns self-respect.But anyway. So we lolled there and Pink Twins were shouting things to passers-by, sometimes even rude things. Then one woman stopped by our basket and started to rummage us furiously: we went up and down, higgledy-piggledy. I heard her mutter to herself: "There was a skein of White Samos day before yesterday… has someone really bought it already…"
Ha! The last White Samos left us days ago but I didn't bother to tell it that woman. Finally she calmed down and started to fiddle with other yarns. I then, when I had already given up all hope, she noticed me! She noticed Pink Twins too though I would have rather left them to store that shameless they were earlier.
Now we all are in a little plastic bag waiting to get to our new home. There's a dodgy fire burning in our new Owners eyes and she has scribbled different tops to paper. I guess she's going to improvise a top by herself and use us to it. I don't want to question her skills but let's see what comes out of that… I would rather become something made after a real pattern but I don't think Owner is going to change her mind. She is going to knit us with 4,5mm Circular Needle and that is the thing I'm looking forward most of all. Oh, that is going to be so exciting!
Kommentit